Helmeilyä

 Aiemmin esittelemistäni huopahelmistä on kolmen naisen yhteistyöllä syntynyt aikamoinen määrä kaulakoruja. Tytöille olen suurimmaksi osaksi jättänyt luovan osuuden ja itse auttanut pujottelemisessa. Koruja on nyt valmiina kymmenkunta ja toisen mokoman saisi vielä jäljellä olevista huopa- ja puuhelmistä. Olen vaan niin onneton valokuvaaja, että kaikista ei tänne yksittäiskuvaa saa. Mukavaa hommaa ja lopputulokset ovat meidän mieleen. Ongelmaksi muodostuu se, että taiteilijat eivät millään raaskisi antaa näitä ensi viikolla pidettäviin tokaluokkalaisen koulun myyjäisiin... Täytynee ostaa itselle pari mieluista jos uhkaavat kaikki mennä kaupaksi. ;)

 

 

Tällä erää viimeiset kämmekkäät valmistuivat Nallesta ja nämä yhdessä muutaman muun parin kanssa ovat niinikään menossa myyjäisiin.

 

 

 

Taloudessamme majailee tuo ihanainen 6-vuotias keliaakikkotyttönen. Ruokavaliota ollaan noudatettu ongelmitta yli 5 vuotta ja ihmeen hyvin neiti itse on sopeutunut "erilaisuuteensa". Eskarissakin kertoo itsellään olevan aina oma jälkiruoka, jota muut kadehtivat. Aikani tätä ihmettelin, että onko joka päivä jälkiruokaa? Lopulta kävi ilmi, että hänelle tulee keittiöstä valmiiksi voideltu näkkileipä, jonka mieltää jälkiruuaksi ja jota toiset lapset "kadehtivat". Toki muutkin saavat näkkäriä, mutta joutuvat sen itse voitelemaan. :D 

 

Vaikka eskarilainen harvoin murehtii sitä, ettei saa syödä samoja herkkuja kuin muut niin aina juhlapyhien tullessa tämä vaivaa äidin mieltä. Yhtenä pääsiäisenä tein kovalla vaivalla gluteenitonta mämmiä, josta neiti totesi "Kakkaa, en syö!" Parina jouluna olen yrittänyt imellyttää perunalaatikkoa gluteenittomilla jauhoilla, mutta eihän siitä mitään tullut. Vahingosta viisastuneena nykyään keskitytään vain herkkuihin, jotka menevät varmasti kaupaksi.

 

Eilen kokeiltiin gluteenittomia tähtitorttuja anopin ohjeella ja voi sentään kun tuli herkullisia! Gluteeniton taikina on mielestäni äärimmäisen hankalaa käsitellä; halkeilee, tarttuu ja muutenkin käy hermoon. Nämä tortut siis tehtiin piparimuotilla, kahden tähden väliin luumuhilloa, voitelu kananmunalla ja voilà siinä se on! Ripaus tomusokeria päälle voisi armahtaa valmiiden torttujen rujon ulkomuodon. Tämä oli koe-erä ensi viikon myyjäisiä ajatellen ja taidanpa uskaltautua tiistaina uuden satsin tekemiseen.

 

 

Gluteenittomat Tähtitortut (n. 25kpl)

1 prk maitorahkaa

150-200g pehmeää margariinia/voita

4dl gluteenittomia jauhoja

1,5 tl leivinjauhetta

(1tl ksantaania)

 

Kuivat aineet jauhojen sekaan ja kaikki ainekset sekoitetaan nopeasti keskenään.

200 astetta uunin keskitasolla n. 10-15min.

Loruilua

 Piiiitkän tauon jälkeen kaivoin taas askarteluvälineet ja laminointilaitteen kaapista. Meillä on iso pussillinen lorukortteja ja pienimmät kummilapsetkin saavat ilokseen (?) kortteja milloin mistäkin syystä. Kun riittää aikaa ja inspiraatiota mielikuvituksen kera, voi lopputulos olla melkoisen kiva. Tällä kertaa aikaa olisi ollut, mutta inspiraatio ja mielikuvitus on vähän hakusessa...

 

Kissan kehruut

Kissa istui ikkunalla,

kehräs villanukkaa.

- Mitä teet langoistasi?

- Monta pientä sukkaa.

- Kelle annat sukat, kelle?

Hiirulaisen huopasiksi,

varpusien villasiksi,

sääskiparan sääryksiksi.

Vaan varas tuli, langat vei,

pätkän pätkää jäänyt ei.

Voi voi pientä kissarukkaa,

kehruus meni hukkaan.

(Kaija Pakkanen)

Hattu ja pää

Kun tapaan hyvätapaisen hattuherran

hän nostaa aina hattua

ja huomaan joka kerran

että pitipä nyt sattua

näin hyvä sää,

että itipä itipä hatun alla pää.

(Kirsi Kunnas)

 

Jouluun virittäytyminen alkaa näiden joulunodotuskorttien kanssa.

Laminoidun kortin valokuvaaminen onkin haastavaa...

Joulupukin suuret saappaat jalkaani jos saisin,

koko maailman tietystikin heti parantaisin.

Ruokaa, rahaa, terveyttä niille minä soisin,

joille täällä tänään onkin käynyt vähän toisin.

Sulle lahjan antaisin mä erityisen hyvän:

joulumielen iloisen ja rakkauden syvän.

(tuntematon)

 

Ettei postaus poikkeaisi liiaksi valtavirrasta, niin onhan täällä taas yhdet kämmekkäät valmistuneet.

Kämmekkäät

Ohje: 2o2n joustinta, virkatun kukan ohje täällä

Lanka: Novita Nalle 45g

Puikot: 3½ & virkkuukoukku 3

 

 

Lankavaraston vajentamisessa kohteeksi on otettu hahtuvat ja Huopaset, joista on pyöritelty helmiä koruja varten. Tämä projekti oli työn alla viime vuonnakin ja Pirkon suosiollisilla neuvoilla huovuttaminen kävi pyykkikonetta ja sukkahousuja apuna käyttäen käden käänteessä.

 

 

LP-levyistä tehtyjä kulhoja näkyy blogimaailmassa ja omaani sain inspiraation Hipulta. Viime jouluksi näitä tehtailtiin useampi. Kulhot täytettiin konvehdeilla, päälle sellofaania ja taas oli yksi joululahjaongelma ratkaistu. :)

Tarjolla lämmintä kättä

Valmistuuhan täällä jotain vaikka päivitykset vähän venähtää. Kamera temppuilee, kuvien siirto koneelle ei onnistu ja pikkuiset sormet olisivat auttamassa näppäilyssä. Valokuvat on luokattoman huonoja, kännykkäkameralla otettuja. Kaapista löytyy ihan kelvollinen digijärkkäri, mutta sen käyttö jää turhautumisen puuskassa vähiin. Tarvitsisin kädestä pitäen -opetusta aukkojen ym. säätämisessä. Kokeilemalla ei tällä pitkäjänteisyydellä valmista tule.

 

Nyt lankavarastoissa tuhoamisvuorossa on Novitan Nallet. Kämmekkäitä valmistuu tasaiseen tahtiin pari/ilta mikäli telkkarista tulee mieluisaa (ja mielellään kotimaista) ohjelmaa. En käsitä ihmisiä, jotka voivat neuloa katsomatta käsiinsä vähän väliä! Tai niin, voinhan itsekin, mutta tuloksena on useita karanneita silmiä ja virkkuukoukulle töitä. Toisaalta ulkomaisia sarjoja katsellessa kielitaito on testauksen alla. Ystäväni Kauniit ja rohkeat puhuvat niin selkeää engelskaa, että siitä syystä sarja on ihan must neulovalle katselijalle! ;)

 

Nallesta siis alla olevat kämmekkäät, helpolla 2o2n -kaavalla, sopivaan kohtaan peukalon aukko ja koristeeksi ainoa virkattu kukkanen, jonka osaan ilman suurempia ongelmia. Kukkasen keskelle nappi kirpparilta. Tylsää, mutta tehokasta. Nämä ovat menossa tokaluokkalaisen koulun joulumyyjäisiin tarjolle.

 

 

 

 

Kotijoukoillekin piti tehdä omansa Tallinnasta aikanaan tuodusta alpacasta, raidat ja kukkanen nallesta. Eskarilainen tykkää ja harmittelee kun ilmat on niin kylmät, etteivät nämä yksinään riitä-

 

 

 

Tokaluokkalaiselle säädettiin hieman erilaiset, ei hyvät, mutta menettelee.

 

 

Miksi kämmekkäitä eikä lapasia, jotka olisivat ehkä käytännöllisemmät? Siksi kun mä en osaa! Peukalosta tulee aina muotopuoli, liian suuri tai niin tiukka, että sormessa ei pääse veri kiertämään. Nämä yhdet lapaset tein kaksinkertaisesta Woolista ja arvatkaapas miksi niistä on kuvattu vain selkäpuoli..?

 

 

Nuori isäntä sai sukat kaksinkertaisesta Dropsin Baby Merinosta. Nämä on paksut ja lämpimät, mutta harmillisesti eivät mahdu meidän nykyisiin kenkiin. Ei muuta kuin saapasostoksille!

 

Täällä vietetään kuumepäivää pienen miehen kanssa. Kerrankin sisällä ollessa vauhti on hieman matalampi kuin normipäivänä. Paljon syliä ja hellyyttä, sillä me pärjätään molemmat. <3