Glögi-luumukakku

Ihanaiselta ystävältäni sain maailman parhaan joulukakun ohjeen ja olihan se tuunattava gluteenittomaan muotoon. Yleensä nämä gluteenittomat kuivakakkuviritelmäni murenevat ja pölisevät suusta ja nenästä uloshengityksen mukana, mutta tämä kaveripa piti pintansa. Luumu tuo mehevyyttä niin paljon, että jopa gluteeniton versio paranee vanhetessaan, toisin kuin yleensä.

 

 

Gluteeniton Glögi-luumukakku

1 pss kuivattuja luumuja

4dl glögiä

200g voita/margariinia

1,5dl sokeria

2 munaa

1rkl vaniljasokeria

2tl leivinjauhetta

0,5tl soodaa

3,5dl Semper Fin Mix -jauhoja

(1tl ksantaania)

 

Keitä pilkottuja luumuja glögissä liki soseeksi (itse lukihäiriöisenä unohdin pilkkoa luumut, mutta isommat sattumat kakussa tuovat vaan jännitystä elämään...). Nosta kattila liedeltä ja laita rasva nokareina joukkoon sulamaan. Anna hieman jäähtyä ja lisää sokeri ja munat yksitellen. Yhdistä kuivat aineet ja sekoita ne taikinaan. Paista voidellussa ja jauhotetussa vuoassa 175 asteisen uunin alatasolla n. 50min.

NAM!

On ne - vihaisia

Lankavaraston vajennuksessa jäljelle jäi sopivasti punaista ja beigeä Nallea sekä oranssia Bambua. Meillä nuo "ängri böördsit" ei mikään hittituote ole, mutta katsotaan uppoaako 3-vuotiaille kummipojille. Paksummat kulmat omaavasta linnusta tuli selkeästi tuimempi-ilmeinen, täytynee vielä tuunata kaveriakin kiukkuisemmaksi. Kunnia-asiana pidän sitä, että edes jotain itsetehtyä on joululahjojen joukossa, joten tavoite saavutettu tämän vuoden osalta. :)

Angry Birds -pehmot

Ohje: Yhteishyvä

Lanka: Novita Nalle & Bambu yht. n. 100g

Koukku: 3½ mm

Vanua täytteeksi, valkoista ja mustaa askarteluhuopaa silmiksi

Vähemmän vihaisina tuotteina valmistui pari pipoa. Ohje löytyi netin syövereistä ja lankana oli eskarilaisen pipossa Novita Crystal. Nuoren isännän pipsaan saatiin kulutettua ikivanhat Mambot

Jälkimmäinen kuva otettu kännykkäkameralla ja lopputulos on harmahtava ja sumuinen. Joku suuressa viisaudessaan aikoinaan otti linssin suojana olevan kalvon pois...

Ihhahhaa!

Keppihevosia on syksyn aikana valmistunut useampikin. Pää syntyi nopeasti Yhteishyvän ohjeen avulla. Tai no, sen villasukan osaan varmaan ilman ohjettakin, mutta korvien muotoiluun ei olisi oma ideointi piisannut. Tehokkaasti pääsin jämälangoista näiden kanssa eroon. Täytteeksi uhrattiin isännän vanha tyyny, joka koki ensin 90 asteen tehopesun. Napit silminä toimii, tosin nyt vasta kuvasta älyän, kuinka ufon näköiset nuo valkoiset silmät onkaan! No, aina ei voi voittaa. Sukan sisälle ompelin vielä vanhasta lakanasta sisäsukan, koska täytteen olisi muuten pursuilleet ulos löysästä käsialasta johtuen. Pieni pätkä ilmastointiteippiä takaa, ettei keppi sujahda päästä irti, kuten kävi eskarilaisen itse tekemälle kovan onnen hepalle. Itkuhan siinä tuli kun ensin eskarista tullessa isot koululaiset nauroivat taksissa hassulle hepalle ja rajumman ratsastuslenkin jälkeen pää kieri irtonaisena lattialla...

 

 

 

Näistä neljästä hepasta kaksi meni kaupaksi menestykseksi osoittautuneissa koulun myyjäisissä, yksi lähti pukinkonttiin ja yksi jäi talon nuoren isännän ratsuksi. Myyjäisissä myös aiemmin esittelemäni kämmekkäät kirjaimellisesti revittiin käsistä. Liekö olleet hinnat liian huokeat?

 

Suurin ja omistajansa mielestä kaunein heppa on tokaluokkalaisen luottoratsu, eikä sitä tohtinut edes kuvitella laittavansa myyjäisiin kaupaksi. Niin, olisihan sen voinut sieltä sitten itse ostaa...