En ole kummoinenkaan sisustaja. Tullessani emännäksi taloon viitisentoista vuotta sitten täällä ei juurikaan ollut mattoja lattioissa tai verhoja ikkunoissa, joten siihen nähden olen varmaan sisustuksen "usainbolton". Pikku hiljaa ollaan tuotu sisäpintoja 70-luvulta tälle vuosituhannelle ja yleensä meillä onkin ollut mittavampi remonttirupeama perheenlisäystä odotettaessa. Mitä lie pesänrakennusta? Nyt ei kuitenkaan ole kyse samankaltaisesta remontoinnista!
Aina välillä sisustusinspiraatio iskee ja silloin siihen on tartuttava. Tällä kertaa sain kipinän luettuani eräältä foorumilta pitkän kapean käytävän sisustusvinkeistä. Meiltähän tällainen löytyy, mutta koskaan en ole sen sisustamista ongelmana pitänyt, koska käytävää ei mielestäni tarvitse sisustaa kuin korkeintaan kahdella piiiiitkällä matolla. No, nyt kokeilin muuta. Virkkasin ontelokuteesta Kauhavan Kangasaitan ohjeen mukaan pari Juhannusruusu-mattoa, isäntä poikkesi töistä tullessaan Ikeasta kenkäkaapin, jonka kokosin iloisissa tunnelmissa nuoren isännän tarjotessa auliisti apuaan. Voitte kuvitella kuinka vaikeaa on pitää 2-vuotiasta erossa tällaisista remppahommista... Seinille naputtelin pari taulukollaasia omista valokuvista ja lasten askarteluista.
Siinä se, valmista tuli ja aika tyytyväinen olen. Hieman silmä vaatii vielä tottumista, mutta eiköhän se siitä.
Ennen... ... ja jälkeen
Nuoren isännän 2-vuotissynttäreitä juhlistettiin pari viikkoa sitten ja
tarkoitus oli tehdä päivänsankarin mielenkiinnon kohteen mukaan
traktorikakku. Ei mennyt insinöörin piirrustukset kohdilleen ja tokaluokkalainen totesikin varovasti nähtyään kakun vielä ilman kermakuorrutusta: "Ei tainnut ihan onnistua..?" Joku ystävällinen keksi lohduttaa maansa myynyttä leipuria, että tämä on sellainen tractor pulling
-traktorikakku. :) Maku oli kuitenkin maittava ja juhlat muutenkin
mukavat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti